sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Nîmes, osa II

Piti jakaa tämä Nîmesin reissu kahteen eri postaukseen, sillä kuvia reissusta on niin valtavasti. Mutta kuvahan kertoo yleensä enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä niitä nyt sitten on. Tuntuu, että kirkkaan sininen taivas taustana kaikki kuvat onnistuu! Mä niin nautin tällaisesta talvesta, vaikka nyt onkin ollut hieman liian tuulista.


























Kulutettiin tosiaan Lauran kanssa useampi tunti tuolla Jardin de la Fontainessa, sillä nähtävää ja ihmeteltävää riitti. Paljon patsaita, vesielementtejä ja kukkia. Tuolla puistossa oli myös upeat Temple de Dianen rauniot 100-luvulta. Temppeli oli näyttävä, vaikka siitä oli enää rauniot jäljellä.

Täällä puistoissa on aukioloajat ja esimerkiksi öisin portit on suljettu.

 
Me Suomi-tytöt Temple de Dianen raunioilla. Tuo värikäs tiimipukeutuminen oli täysin vahinko! :D
Puistosta lähti kiemurtelemaan pieni polku mäkeä ylös, joka kulki hetkittäin aika tiheän ja vehreän kasvillisuuden läpi. Polku vei kukkulan huipulle, jossa on Tour Magne -niminen torni. Tällä hetkellä tornilla on enää korkeutta 32,5m, ja tietenkin me sinne ylätasanteelle kivuttiin kapeita kierreportaita, mutta joskus torni on ollu jopa 40m korkea, ja ollut sotilastukikohtana. Se on myös rakennettu ennen ajanlaskumme alkua. 



Huipullla oli aika upeat maisemat ja sää oli myös kohdillaan

Näköalatasanteelta maisemat talteen.


Mä niin tykkään tästä vihreydestä keskellä talvea!

Meillä oli ihan mahtava päivä Nîmesissä ja vietettiinkin siellä koko päivä kierrellen noita keskustan nähtävyyksiä. Yksi ongelma kuitenkin kohdattiin. Meille ei haluttu myydä ruokaa koko päivänä! :D No okei, ei se välttämättä ollut haluamisesta kiinni vaan ehkä tuurista ja ajoituksesta. Aamulla yritettiin hakea kroissantit mukaan junamatkalle, mutta ne oli loppu. Sitten päivällä kaikki kahvilat joihin yritettiin oli täynnä, mutta se ratkaistiin ottamalla kadunvarren kojusta täytetyt patongit mukaan. Illaksi oltiin suuniteltu, että menisimme syömään ravintolaan jotain perinteistä ranskalaista ruokaa, mutta meillä iski nälkä viideltä, niin eihän eteläeurooppalaiset siihen aikaan vielä syö! Ravintoloissa luki aukioloaikoina keskipäivällä ja illalla ja tämä ilta on ilmeisesti alkaen klo 19 niin ei jääty odottelemaan,
vaan käytiin jossain pikaruokapaikassa syömässä ranskalaiset ja otettiin juna takaisin Montpellieriin. Ihan hassua, kun aukioloajat ei ole kellonaikoja vaan pelkkä maininta "illalla". Tämä saattoi järjestelmällisyyteen tottuneita ja nälkäisiä suomalaisia ehkä hiukan ärsyttää, mutta maassa maan tavalla. Nîmes ei muuten ole varsinaisesti turistikaupunki, eikä nyt ole mikään sesonkiaika niin se myös vaikeutti ravintolan etsintää ja asioimista englanniksi...

Rakastan näitä karuselleja ja niitä onkin täällä jokapuolella! Tässäkin ihan nätisti melkein Sainte Perpétue -kirkon portailla.

Kaupungin läpi kulkeva vesielementti vaihtaa iltavalaistuksessa väriä.

Onnellisesti ihan turistina!

Mutta oli ihan mahtava reissupäivä ja iso kiitos siitä kuuluu hyvälle matkaseuralle!

Bisous,
Heli



Ei kommentteja: