sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Le premier jour - ensimmäinen päivä

Huhhuh onpa ollut matkustamista, ei sillä, että se olisi vieläkään ohi, nimittäin olen nyt junassa jossakin Marseillen ja Montpellierin välillä ja tämän pitäisi olla aikalailla viimeinen etappi ennen pääsyä yöksi uuteen kotiin. Toivon erittäin paljon, ettei matkaan tule enää mutkia vaan saan rautatieasemalta helposti luotettavan taksin, joka vie mut turvallisesti kotiovelle.

Alkaa nimittäin jo riittää tämä laukkujen raahaaminen, sillä mun matkani alkoi jo eilen Kittilästä, josta lensin Helsinkiin, eikä se mennyt ihan kivuttomasti… Mulla on matkassa suuri laukku (20kg + ylipainoa jonka sain anteeksi koska uusivuosi :D) ja sitten pienempi laukku matkustamossa. Noh eiköhän se laukku ollut mennyt Kittilä-Helsinki välillä ruumassa vähän rikki, tai siis sitä on selkeästi paiskottu hyvin huolimattomasti, koska tuo materiaali palautuu kolhuista hyvin muotoonsa, mutta nyt ilmeisesti pyörä oli tarttunut johonkin, kun siitä ympäriltä se on halki. Mutta kasassa on pysynyt kuitenkin – luojan kiitos. Lento oli vielä melkein tunnin myöhässä ja huomattuani laukun rikkoontuneen, ei uuden vuoden aattona tietenkään ollut enää mikään laukkuja myyvä kauppa auki. Noh ajattelin sitten, että lentoasemalla on varmasti jotain vahvaa teippiä/kelmua, että laukun saa fiksattua edes sen verran että kestää Ranskaan asti. No eipä tietenkään koko lentoasemalta muka teippiä löytynyt, mutta sain sentään vahinkoilmoituksen lentoyhtiölle tehtyä. Seuraavasta oljenkorrestani hotellin respastakaan ei löytynyt yhtään mitään tähän hätään, kunnes yksi työntekijöistä muisti, että naapurihotellissa olisi pakkausteippiä eli kiitos siis Rantasipi airportin henkilökunnalle hyvistä teippailuista, jotka on hyvin kestäneet Ranskaan asti! :D Ei oikein pahempaan ajankohtaan olisi voinut toi laukun hajoaminen sattua.

Hotellissa vietetyn yön jälkeen lähti lento aamuseitsemältä Nizzaan, ja vielä ajoissa ja ilman kommelluksia! Olin Nizzassa jo hyvissä ajoin aamupäivällä ja juna Montpellieriin lähti vasta iltapäivällä, joten ajattelin viedä laukut säilöön ja lähteä kiertelemään kaupungille. Helpommin sanottu kuin tehty. Laukkusäilön piti olla avoinna tous les jours (joka päivä), mutta tänään oli tietysti exceptionellement fermée eli poikkeuksellisesti suljettu. Onneksi ystävällinen virkailija neuvoi, että laukun voisi viedä säilöön mihin tahansa lähiseudun hotelliin ja niin se onnistuikin ihan mukavasti. Pääsin siis nauttimaan tän vuoden ensimmäisistä auringon säteistä Nizzan rannalle, jossa jotkut hullut oli jo uimassakin! 13C ja aurinkoa pilvettömältä taivaalta ei mun mielestä ole ihan vielä uintikeli :D Nizza oli uudenvuodenpäivänä oikein rauhallinen ja kaunis. Mikäs siinä istuskellessa terassilla ja katsellessa Välimeren kimmellystä. Ehdottomasti teen vielä vaihdon aikana vähintään viikonloppureissun Nizzaan ja sen ympäristöön! Bongasin siitä lähistöltä myös aika makean laukkaradan, Hippodrome Côte d’azurin, joten olisihan kyllä siistiä suunnata joskus katsomaan sinne laukkakisojakin. Muutenkin on ollut tällä junamatkalla ihan mielettömiä maisemia ja paaaljon palmuja :D Juna on kyllä ihan samaa tasoa, kuin VR:n pohjoisen junat – ei siis kehuttavaa ;)


On ollut aika kuluttava matka tähän mennessä, johtuen vähäisistä yöunista ja lukuisista eri liikennemuotojen vaihdoista, mutta ranskalaiset on pelastaneet mun päivän ystävällisyydellään. Vaikka ranskalaiset ei ole varsinaisesti tunnettuja ystävällisyydestään, niin tältä päivältä mun kokemus asiasta on ihan toinen. Ehkä mun säälittävät yritykseni puhua ranskaa on saanet ne heltymään. Mua on riennetty auttamaan niin laukun raahaamisessa portaita ylös, kuin ranskankielen ääntämisessäkin :D Eräs miesparka tarjoutui nostamaan laukkuni junan matkatavarahyllylle, ja yritin ystävällisesti varoittaa, että se painaa sen yli 20 kiloa, mutta herrasmiehenä hän sen sinne urheasti punnersi :D En vielä kyllä tiedä miten saan sen sieltä hyllyltä enää alas,  mutta se on sen ajan murhe! Oon muuten tullut madame-ikään! Vielä viime reissulla olin mademoiselle, joten täytyy alkaa varmaan panostaa ryppyvoiteisiin :D

Mutta nyt juna lähestyy Montpellieriä ja uutta kotia, joten bisous et au revoir!


-Heli
ps. Bonne année nouvelle! Hyvää uutta vuotta! :)

Ei kommentteja: