Heti, kun äiti ja iskä palasivat Suomeen, Montpellieriä on hemmoteltu mitä ihanimmalla säällä; 20-23 astetta lämmintä ja lähes täysin aurinkoista joka päivä ja vielä ainakin seuraavat kymmenen päivää sään pitäisi jatkua tällaisena. Varmaan jatkuukin, koska nyt mulla sitten on sitä koulua! Eilen olin aamuyhdeksästä iltaan kahdeksaan asti koululla ja pidin esitelmät sekä ranskaksi ja englanniksi. Tuntuu, että kaikki kouluhommat on aika tehokkaasti aikataulutettu näille viimeisille viikoille - lähes joka päivälle on esitelmä tai palautettava raportti, joten tekemistä on riittänyt.
Tiistaina oli kuitenkin vähän helpompi päivä ja meillä oli vain iltaluennot, joten otettiin Lauran kanssa irtiotto arjesta ja mentiin rannalle. Olin jo ihan unohtanut kuinka ärsyttävää ihan superhieno uimarantahiekka on - se takertuu kaikkialle ja kotiinkin sitä kantaa aina varmaan puoli kiloa. Mutta sää oli hieno ja ihan täydellinen auringonpalvomiseen, kun tuuli kevyesti niin ei tullut ihan liian kuuma, mutta bikineillä tarkeni silti. Muistettiin myös käyttää aikaa vähän hyödyksikin ja opiskeltiin. Tai no rehellisyyden nimissä siis Laura opiskeli ja mä saatoin muutaman ranskan verbin taivutuksen sille neuvoa. :D Välimereen uskaltauduin vain polvia myöten, kun onhan vesi vielä aika kylmää! Ja muutenkin tossa kohtaa oli aika paljon jotain rapuja niin pysyin turvallisesti rannalla, kun pelkäsin varpaideni puolesta :D
Oon ollut Ranskassa nyt reilut kolme kuukautta ja onhan tää jo ihan koti mulle. Tuntuu hurjalta, kun mulla on enää viisi koulupäivää jäljellä ja sitten viikko tenttejä ja opinnot täällä on ohi. (en mä tosin Suomeen ihan vielä silloin ole palaamassa ;))Tuntuu jotenkin lopun alulta nyt.
Mihin tää aika katosi?
Nyt kun koulussa kurssit päättyvät vähitellen, niin on jotenkin haikeaa, kun luennoitsijat sanoo meille hyvästejä. Täällä luennoitsijat tietää useimmat opiskelija nimeltä ja muutenkin ovat paljon vuorovaikutteisempia kuin esim Oulussa ja jotenkin ne on aika dramaattisia. Ihan ehdottomasti pohjat näissä lopetuspuheenvuoroissa veti meidän Creativity Development-kurssin luennoitsija Alexander. Se laittoi Loveboat-sarjan tunnusmusiikin soimaan ja kertoi kuinka me kaikki olemme laivassa ja voimme päättää olemmeko laivan kapteeni vai matkustaja vai hyppäämekö kenties laivasta pois. Joskus laiva joutuu myrskyyn ja joskus se seilaa tyynesti. Meidän pitää vain rohkeasti ryhtyä kapteeniksi ja ohjata laivaa! Aika dramaattinen lopetus, mutta voin kertoa, että sopi ihan täydellisesti ton professorin tyyliin - ekalla sen luennolla taidettiin muistaakseni kuunnella Gloria Gaynoria :D
Nyt on suunnattava koululle ja illaksi sitten beach partyihin, joten Loveboatin (koska se on soinut mulla päässä vuorokauden :D) myötä hyvää viikonloppua - bon week-end à tous! :)
Bisous,
Heli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti