Montpellieristä siirryttiin siis junalla Nizzaan, jossa oltiin kaksi yötä ihanassa boutique hotellissa Villa Victoriassa, joka taisi hurmata meidät kaikki ranskalaisilla parvekkeilla, kauniilla puutarhalla ja huikealla palvelulla. Huoneet oli todella siistejä ja hotelli todella hiljainen ja rauhallinen. Kesällä aamiainen tarjoillaan kauniilla sisäpihan terassilla. Ihana paikka!
 |
| Villa Victorian sisäpihalla asustelee kaksi suloista kissaa. Olin niistä VÄHÄN innoissani :D |
Lauantaina iltapäivällä, kun saavuimme Nizzaan, oli vielä kovin sateista, mutta onneksi illaksi sää rauhoittui sen verran, että päästiin illalliselle melkein kastumatta. Kertoo ehkä vallinneesta säästä jotain, kun ilahtuu siitä ettei enää kastunut sateenvarjon alla, sillä enää sade ei piiskannut ihan vaakasuoraan :D Onneksi sunnuntaiaamu valkeni ihanan raikkaan aurinkoisena ja tuoksui kuulemma kesältä! Heti aamiaisen jälkeen lähdettiin Promenade des Anglais -rantakadulle ihastelemaan turkoosia merta ja elämänmenoa. Se on ihan yksi mun suosikkipaikoista, sillä siellä on niin paljon elämää! On lenkkeilijöitä, rullaluistelijoita, lapsiperheitä, laulajia, tansiiesityksiä ja taiteilijoita. Lisäksi ihan rannassa on ihmisiä uimassa, kalastamassa tai piknikillä. Vedessä taas on sukeltajia, uimareita ja pieniä veneitä. Kaiken lisäksi elämää on ilmassakin! Lentokoneet ylittää paikan todella matalalta, sillä 7 kilometrin mittaisen kadun päässähän on Ranskan toiseksi suurin lentokenttä.
Nizzassa ollessa kannattaa ehdottomasti kiivetä Chateau-kukkulalle josta on huikeat näkymät rantakadulle ja Nizzan keskustan yli. Pohjoisosien vuorien lumiset huiput näkyivät kukkulalta myös hyvin. Huipulla on myös vanhat linnan rauniot ja vesiputous!
 |
| Notre Dame de Nice |
Nizzan keskustassa keskusaukiolta Place Massenalta lähtee ihana ostoskatu, Avenue Jean Medecin, joka vie aina rautatieasemalle asti. Kadun varrella on myös Katedraali Notre Dame de Nice, joka on iltavalaistuksessaan todella vaikuttava.
Sunnuntain aamukävelyn jälkeen hypättiin junaan ja siirryttiin Monacoon leppoisasti 20 minuutissa. Alkuun musta tuntui, että olin meistä ainoa, joka oli ihan innoissaan menossa Monacoon, mutta onneksi innostus tarttui ja auringossa kylpevä Monaco ja turkoosina välkkyvä Välimeri teki vaikutuksen muihinkin! Mä niin rakastan Monacon rauhallista tunnelmaa. Se on vaan jotenkin todella uniikki paikka. Vaikka nytkin siellä oli keskustassa pyöräilykisat, niin ei kenelläkään vaikuttanut olevan mitään stressiä.
 |
| Erittäin tunnettu shikaani F1-radasta. Mä en tästä ollut niin innoissani, mutta voin kertoa että eräs matkaseurastani oli ;) |
 |
| Casino |
Monacossa kannattaa oikeasti suunnata Starbucksiin kahville! Terassi on korkealla, joten maisemat on hyvät ja tunnelma huikea. Lisäksi palvelu on niin ylitsevuotavan kohteliasta, että se on melkein kiusaannuttavaa.
Monacossa me käytiin tietysti Ruhtinaan palatsin pihalla, nähtiin Casino, käytiin Gracen haudalla, ihmeteltiin miten se rata formuloissa oikein menee, käveltiin ja nautittiin auringosta. Oli ihan mahtavaa <3
Illaksi palattiin Nizzaan ja käytiin vielä syömässä hyvin.
Maanantaina aamupäivällä mun oli palattava takaisin arkeen ja Montpellieriin. Pyysin hotellin respaa soittamaan mulle taksin, että ehtisin bussiin joka lähti vähän kauempaa keskustasta. No niillä oli sopimus jonkun autonkuljettajan kanssa, joka vei tämän mademoisellen aika törkeän hienolla BMW:n maasturilla pysäkille. Oli taas aika haikeaa sanoa heipat, joten siellä mä itkeä pillitin bemarin tummennettujen ikkunoiden takana ja katselin palmuja ja Välimerta. Huonomminkin voisi siis asiat olla. Komea nuori ranskalainen autonkuljettaja yritti kyllä lohduttaa ja "Oh don't cry, mademoiselle" vahvalla ranskalaisaksentilla hymyilytti kyllä hetken. Mutta haikeat hyvästit ja iloiset jälleennäkemiset nyt vaan kuuluu osaksi tätä vaihtoa, ja nopeasti mieli siitä piristyi taas.
Oli ihan mahtava pitkä viikonloppua ja kiitos siitä äitille ja iskälle, jotka matkustivat sen 11 tuntia suuntaansa tullakseen tänne mua katsomaan <3
Bisous,
Heli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti